Sanaton onnesta

Anna tämän kestää!

Virallinen testipäivä

Menin sitten sen virheen tekemään, että viikonloppuna (ja tänäaamuna) tein kymmenisen raskaustestiä. Verkko on kuormittunut hakusanoista "plussa vasta pp12 jälkeen" ja olen päätynyt lukemaan mitä mielenkiintoisimpia keskusteluja. Nyt kun jollain lailla voin tätä päätöntä toimintaa arvioida ulkoapäin, ymmärrän miksi lääkärimme pudistelee päätään kun tivaan jotain "netistä löytynyttä" seikkaa.

Olo on lannistunut hiukan sillä toki on tullut luettua noin sata viestiä, joissa naiset kertovat plussanneensa kotitestillä kahdeksan päivää siirron jälkeen. Ja minä testaan negan vielä veritestipäivän aamuna.

Aion kuitenkin käydä labrassa sillä jotain olojakin tässä on ollut, ne nippailut alavatsalla, noin viikko sitten hiukan huimausta... Lisäksi jossain vaiheessa ihan oikeasti uskalsin kuvitella, että olen raskaana ja kävimme miehen kanssa neuvotteluja siitä, missä neuvolassa alkaisimme käydä. Neuvolakäynnit omalla alueella eivät ole ihan itsestäänselvä juttu meille sillä minä teen tiivistä yhteistyötä oman alueen (ja kahden lähialueen) neuvolan kanssa työni puolesta. Eli paljon on pitänyt puntaroida kuinka lähelle yhteistyökumppaneita haluaa oman elämänsä ja tässä tapauksessa, myös kehonsa, viedä.

Huomaan, että kovin toiveikkaana varasin myös lahjahieronnan  tälle illalle tiedolla, että tulisi sopia raskaana olevalle. Viimeksi odottelin tietoa veritestistä siihen, kunnes olimme molemmat kotona miehen kanssa. Nyt olen toivonut, että hän ilmoittaisi minulle tuloksen töiden jälkeen, ennen hierontaa. Mies siis soittaa tuloksen sillä itse olen vielä iltapäivän kiinni niin, etten pääse soittamaan ennen klinikan sulkeutumista.

Vielä siis sinniteltävä ainakin sinne iltapäivään, jotta tuloksia veritestistä olisi selvillä. Nyt kyllä jännittää. 

Piinaksi muuttui kiireinen odotus

No johan tämä tosiaan muutti muotoaan tämä virallisen testipäivän odotus. Nukkumisesta ei nyt tule sitäkään vähää, mitä edes keskinkertaisena yönä.

Nyt kun jotain tuntemuksia tuntuisi välillä olevan, voin vaan arvailla, mistä johtuvat. Toisinaan asentoa vaihtaessani sängyssä, seisomaan noustessa tai jos kierrän keskivartaloa, saattaa tuntua vihlaiseva nippaisu enemmän oikealta puolelta (johtofolli oikealta tässä kierrossa). Leukaan tärähti finni ja väsymys vaivaa niin, että useimmiten olisin valmis sänkyyn heti kahdeksan jälkeen. Mainittakoon, että tänä unettomanakin jaksona rytmi on tavallisimmin ollut se, että klo 22 menen nukkumaan. Tiettyjä haastavampia jaksoja lukuunottamatta en varsinaisesti enää tuntenut väsymystä kun kehoni taisi tottua noihin 3-4 tunnin yöuniin.

Piti nyt sitten ihan laskea; nyt on siis 11.päivä siirron jälkeen. Ilmeisesti erittäin herkkien raskaustestien pitäisi jo antaa tulos. Tästä syystä olenkin siis testannut eilen illalla (huono ajatus mutta tuli sauma kun mies lähti kauppaan enkä halunnut etukäteen kertoa, että sorrun testaamaan) ja tänä aamuna. Negatiivisia olivat. Aamuisessa oli ehkä jotain sangen haaleaa siinä kohdalla mihin sen toisen viivan pitäisi piirtyä mutta on kyllä varmaan ollut enemmän mun tahtotilasta kiinni nähdä siinä jotain haituvanhaaleaa. En nyt vielä kuitenkaan lannistu ja tarkoitus on edelleen huomenaamuna marssia labraan.

Josta tulikin mieleen; Felicitaksella käyvät - onko teille aina tehty lähete labraan? Mulla ei tällä kertaa sitä tullutkaan (mulla tulee aina sähköpostiin tieto jos on uusi lähete). Voin kai silti marssia labraan ja pyytää tulosta lähetettäväksi klinikalle, josta sitten soitan tuloksen?  Käyn siis Mehiläisen labrassa ja nehän ovat samaa konsernia... Tietääkö joku kohtalotoveri?

Kutisevat rinnat ja muita lauluja

Maanantaina ja tiistaina on tuntunut kevyitä vihlaisuja alavatsan seudulla, enemmän oikealla puolella, kaukana kivusta mutta kun tulevat äkisti niin vähän yllättävät. Mitään muita tuntemuksia ei ole.  Yleisesti ottaen vointi on vielä heikko mutta se johtunee edellenekin huonoista öistä ja muuttuneesta ruokavaliosta, jota nyt yritän pienellä ryhtiliikkeellä normalisoida. Valtaosan ajasta syön ihan säännöllisesti ja terveellisesti mutta kyllä viimeisen parin viikon aikana herkuttelu on vähän karannut käsistä...

Mielestäni muutamana päivänä lugemössön (aika vähän sitä onneksi tulee ulos) mukana tuleva vuoto on ollut aavistuksen kellertävää, ei kuitenkaan rusehtavaa tai veristä eli kiinnittymisvuotoa en ole saanut bongattua.

Kummallinen ilmiö on rintojen kutina. Mitään muutoksia pesuaineissa tms. ei ole ja samoja liivejäkin (liiveistä riippuen) olen menestyksekkäästi käyttänyt jo vuoden tai viisi vuotta eli ei pitäisi olla mitään yllättävää ärsytystä rintojen iholla. Mutta kutisee vaan niin vietävästi. Rinnat ovat kuitenkin ihan pehmeät, ei kipuja tai aristusta. Viimeinen google-haku tältä aamulta on tietenkin " rintojen kutina raskausoire" ja tuleehan sieltä osumia.

No, nyt siis ilmeisesti alkoi piina kun yritän malttaa maanantaille ja odottelen selkeämpiä oireita.