Sunday, May 31, 2015

Piinaton piina - laskematta en tiedä monesko päivä!

Aika keskiviikkoisen siirron jälkeen on ollut verrattain hektistä. Aamuöiden pitkinä tunteina operoin edellisen työni viimeisiä juttuja kasaan, päivät sujuivat luonnollisesti töissä ja illat hurahtivat kuin itsestään. Siirtopäivän iltana kävimme miehen kanssa treffeillä ja perjantai-iltapäivällä hain kummitytön kyläilemään. Sama ihanainen tyttö tuhisee nyt päiväunillaan.

Piinailu ei olekaan ollut mielessä päälimmäisenä kun ympärillä on ollut menoa. Mieli on toki jollain lailla virittynyt ajattelemaan tätä elämämme nyt suurimpana asiana. Eilen sukulaisen ylioppilasjuhlissa isäni vaimo totesi, että "parin viikon päästä sitten on jännät paikat".  Parin viikon päästä on vihkipäivämme, mutta olin jo korjaamassa isäni vaimoa todeten, että "jännitämme itse asiassa jo melkein viikon kuluttua". Tajusin kuitenkin viime hetkellä hänen viittaavan vihkipäiväämme raskaustestin sijaan. Lopulta en ole aivan varma mitä olen maininnut isälleni tästä siirrosta. On mahdollista, että mainitsin siirtopäivän hänelle. Tai sitten en.

Tänään pistin Gonapeptylin joten se nyt kertoo siitä, että päivissä mennään niillä kohdin kun alkion kiinnittyminen on tapahtumassa jos on. Mitään tuntemuksia ei ole.

Piinatonta piinailua siis...Ehkä tämä tästä vielä piinaksi muuttuu:D

Kaunista viikonlopun loppua ja alkavaa kesäistä viikkoa!

2 comments:

  1. Teidät vihitään toisillenne pian? Ihanaa vihkipäivää siis, tuli sitä ennen mitä tuli! :) Odottelun päivämme menevät tosiaan aika lailla yksiin tältä erää.

    ReplyDelete
  2. Kiitos! Ja totta tosiaan, nyt tuntuu muutenkin, että on kuin tällainen loppukevään (tai alkukesän) rutistus ja tuntuu, että kovin moni on vielä tässä kesän kynnyksellä päässyt onnistuneeseen hoitokiertoon ja nyt jännitetään.

    ReplyDelete